Tanssikaa ihmiset

Tänään vietetään kansainvälistä tanssin päivää. Sen kunniaks ajattelin julkasta täällä 30. vuosipäivän julistuksen, jonka on laatinut belgialainen tanssija- koreografi Sidi Larbi Cherkaoui. Mausteena joitakin tanssikuvia, osa uudempia, osa vanhempia. Mutustelkaa näitä viisaita sanoja, pistäkää hyvää musaa soimaan, tanssikaa, katsokaa muiden tanssia.

Juhlikaa ikuista elämän koreografiaa


Kautta aikojen se, mikä kestää, on usein taide. Taide vaikuttaa olevan kaikki, mitä ihmiskunta jättää perillisilleen – rakennusten, kirjojen, maalausten tai musiikin muodossa. Tai liikkeen ja tanssin.
Siinä mielessä ajattelen tanssin olevan ajankohtaisin historian oppitunti. Se on jatkuvassa suhteessa lähimenneisyyden kanssa ja voi tapahtua vain nykyhetkessä.

Meidän koulussa tanssin päivää vietettiin bollywood-tanssilla, Matti Puron ja Viivi Pumpasen esiintymisellä ja
"tanssii open kanssa"-kilpailulla.

Tanssi ei myöskään tunnusta rajoja samalla tavalla kuin monet muut taiteet. Jopa silloin kun tietyt tyylit yrittävät rajoittaa itseään tai työskennellä tietyn kehyksen sisällä, elämän liike, sen koreografia ja sen muutostarve ottavat vallan hyvin nopeasti, sallien tiettyjen tyylien sekoittua toisten kanssa.
Kaikki kytkeytyy kaikkeen, luonnollisesti, ja tanssi ainoastaan asettuu tilaan, johon se kuuluu – alati muuttuvaan nykyhetkeen.

Uskon, että tanssi voi olla yksi rehellisimmistä ilmaisumuodoista, jota meidän tulee vaalia. Koska kun ihmiset tanssivat – balettiesityksessä, hip hop -battlessa, nykytanssishowʼssa tai diskossa – harvoin levitetään valheita tai piiloudutaan naamioiden taakse. Ihmiset heijastavat toisiaan jatkuvasti, mutta tanssimalla he ehkä heijastavat eniten rehellisyyden hetkeä.

Liikkumalla kuten toiset ihmiset, liikkumalla toisten ihmisten kanssa ja katsomalla heidän liikkuvan, voimme parhaiten tuntea heidän tunteensa ja energiansa. Ehkä juuri silloin opimme todella ymmärtämään heitä.

Haluan ajatella, että tanssiesitys on yhteiselon juhla, keino antaa ja tehdä aikaa ja tilaa toisillemme. Meillä on taipumuksena unohtaa tämä, mutta esityksen perustana oleva kauneus on siinä, että ihmiset lähentyvät toisiaan, istuvat vieri vieressä ja jakavat saman hetken.
Siinä ei ole mitään yksityistä. Esitys on äärimmäisen sosiaalinen kokemus. Me kaikki kokoontuneina yhteen tätä rituaalia varten, joka on meidän siteemme esitykseen ja meidän siteemme samaan nykyhetkeen.

Toivon kaikille paljon tanssia vuodelle 2012. Ei siksi, että ihmiset unohtaisivat kaikki edellisen vuoden ongelmansa, vaan päinvastoin, jotta he voivat kohdata ne luovasti, tanssia niiden ympärillä, etsiä tavan sitoutua toisiinsa ja maailmaan ja elämään osana sen ikuista koreografiaa.
Tanssikaa, jotta löydätte rehellisyyden ja levitätte ja juhlistatte sitä.


Sidi Larbi Cherkaoui 

Varaslähtö vappuun

Vappu on kohta. Se tarkottaa simanhuuruisen ilman lisäks sitä, että keli on kohta kuuma nahkatakilla, sopiva tennareille ja pakollinen aurinkolaseille. En malta oottaa kesän ekaa piknikkiä. Ennustan hyvien ilmojen myötä hyviä fiiliksiä.

Ilmaisutaidon lukio on mun juttu. Ehdottomasti.

Tänää vietettiin koulussa hassunhauskaa vappupäivää. Musaa välitunneilla, hauskoja asuja, serpentiiniä munkkeja, simaa ja mitä ny kuuluu vappuun. Osa panostaa, osa ei, mut kaikilla hyvä fiilis. 

Mahtavaa vaihtelua tavalliseen koulurytmiin. Välillä pitää kulkee koulussa sokeria suupielissä, hassu hattu päässä. Mehän ollaan vasta lukiolaisia.

Päivään kuulu myös tanssin päivän (29.4.) juhlistaminen perinteisellä "tanssii open kanssa"-kilpailulla. Kuvasatoa myöhemmin!

mun kaverithan ei hymyile

late mornings

Gorillaz - On melancholy hill

M83 - We own the sky

Ehkä mussakin piilee jonkinlainen aamuihminen, joka nostaa päätään aina tälleen keväisin. Rakastan rauhallisia, valosia aamuja. Mikäs sen parempi sängystä pois potkija kun ihana aurinko. Elokuvatyökurssin lopputyöleffa on vihdoin valmis. Editointi on niin paljon vaikeempaa kun luulis! Mut ite ainaki tykkäsin. Näkee oman työn jäljen ja muutenki uus juttu. Täs vähän soundtrackia,  teetä ja sympatiaa.

Tee ja keksit on rakkautta Hollannista!

den döda vinkeln

Jag var länge ensam enda barnet

Ett monster underst i en hembyggd våningsäng

Och på håll såg jag ljusen dö i dimman

Precis när mörkret tändes upp igen


Och jag såg dig springa över skaren
I jakten på din sagolika vy
Och du lärde mig att fullständigt försvinna
In i dina tankar i ditt huvud står jag fri

Ge mig en vinterdrog

     Ge mig allt du har

Kom nu jag är kroniskt låg

Bara mörkret hörs
I ditt öga var en storm jag såg

Som sommarsnö

I döda vinkeln ser jag allt du gör

Och där kommer dom jag ser dom mellan träden

Snälla kan du hjälpa mig att fly

Deras ögon är som mareld över världen

Jag kryper där i askan fågel Fenix född som ny

Ge mig en vinterdrog

Ge mig allt du har

Kom nu jag är kroniskt låg

Bara mörkret hörs

I ditt öga var en storm jag såg

Blåsa sommarsnö

I döda vinkeln ser jag allt du gör

Ge mig en vinterdrog

Ge mig sommarsnö

Kom nu jag är kroniskt låg

Bara mörkret hörs

I ditt öga dansar stormar små

Men det är du som för

I döda vinkeln ser jag allt du gör

Siinä vähän musaa sunnuntai-iltaan. Upee biisi. Yks parhaimmista. Jotenki surullinen mut ei kuitenkaan.  Tarkotus olis mennä kattoon kesällä! Ruotsi ei munkaan vahvintaa alaa oo, joten käännöksen lyriikoista enkuks saa tosta.

 ps. aivan mahtava viikonloppu sisälsi, oman lukion "iltamat", koulun leffatyön editointia ja toiset illanistujaiset. Elämä on jees

dance enables you to find yourself and lose yourself at the same time

Lauantaiaamun balettireenit. En olis pari vuotta sitten uskonu et sellasestaki voi nauttia. Tai että mäkin pistäisin joskus kärkitossut innolla jalkaan. Viimesin lukuvuosi on antanu mulle niin paljon. Tanssilaji joka ennen aiheutti lähinnä fiiliksiä "tylsää" ja "liian siistiä sipsutusta" on noussu lähes pakkomielteeks (heh). Onneks en vaihtanu tanssikoulua päästäkseni eroon baletista. Paras päätös pitkään aikaan. Motivaatiota lisää mahtava opettaja, ja häntä lainatakseni:

"nauttikaa kidutuksesta"

Tänään jäätiin kuvaileen porukalla Alina, Salla, Veera. Humoristisemmat kuvat voisin säästää toiseen kertaan, välillä saa herkistellä. Tiettekö kun joku asia on niin tärkee et melkeen itkettää?

Alina

Veera ja Salla

Veera

country n' art

Jooo eli jos kaipaa tulppaaneja, eläimiä ja taidetta, kannattaa suunnata tätä yhdistelmää varten Hollantiin ja Keukenhofiin. Paikka oli joku tällanen historiallinen, maailman suurin sipulikukkatarha, 4.5 miljoonaa tulppaania, 32 hehtaaria. Ja on kuulemma ollu jonkun kreivin tms piha. Perus takapiha? Siellä oli myös mahtavii taloja (linnoja), söpöjä maalaispihoja lehmineen yms yms. Ympäri aluetta oli ripoteltu taideteoksia, mm vanhaan talliin. Taitava yhdistelmä. Paikka oli paljon mielenkiintosempi ku mitä vois luulla sellanen jota ei muutama hassu kukka ja pari tauluu kiinnosta. Ite viihdyin. Plus sieltä sai vohveleita.

Kuvasarjakin on aika monimuotonen. Nettisivuston mukaan maailman kuvatuin paikka, joten olihan mun pakko liittyä joukkoon...

Siin oli vähän kevään väriloistoo, eiköhän tää pohjonenki seuraa perässä. Ei ehkä näi massiivisena mut kuitenki. Hope so.

A piece of my heart stays in Holland part1

Imelä otsikko. Koitetaan kestää.

Käväisin tossa muutaman päivän pääsiäislomareissulla Hollannissa, elämäni ensimmäistä kertaa. Lyhykäisellä reissulla pysähdyspaikkoina oli Rotterdam jossa asuttiin, Amsterdam ja Keukenhof (Lisse). Ehdin tykästyä maahan todella paljon; sopiva sekoitus modernia ja vanhaa. Klassista tyyliä ja vapaamielisyyttä. Sellanen fiilistelymaa joka usein tuntuu jäävän Espanjan ja muiden aurinkolomamaiden varjoon. Ja saispa sen tuoksun tänne mukaan. Tulppaaneja, ihanaa teetä joka teki mustakin teen juojan, savun hämyisiä pubeja, raikas sade, puisen talon tuoksu. Namnam.

No mut tässä sekalainen kuvakooste sekalaisesta maasta. Enjoy.

ps rakastan tota viimestä kuvaa.

Päivätrippi Amsterdamiin. Hypättiin junaan ja yritettiin kuunnella hollannin kielisiä kuulutuksia. Kummallinen kieli. Ainoina miinuksia oli ajanpuute, kylmä tuuli, ja huono pub/ruokapaikkavalinta, jossa onnistuttiin odottaan syötävää 45min. Kaupunki jossa on jotain jokaiselle, kulttuuria kaikissa muodoissa.

Pikkukauppoja, graffiteja, ihmisvilinää ja rauhallisia pikkukatuja, suklaata ja muita herkkuja, tuulta. Hampun haju levisi coffeeshopeista, joista Amsterdam ei turhaan oo kuuluisa koska niitä oli joka nurkan takana. Yhteen meinattiin mennä vahingossa kun etsittiin kahvilaa... "yes we have some tea but..."

Päätin, että tonne on päästävä takaisin. Ei muuta.