I can almost feel it

Se oli sit siinä. Huomenna on kevätjuhla. Hullua miten nopeesti vuosi meni! Ehkä paras kouluvuosi ikinä. En tajua.

Harmi vaan et vuoden olleet vaihtarit lähtee takas maailmalle. Vuodessa yks on oppinu puhuun englantia, toinen jo suomee. Itekin oon miettiny vaihtarivuotta, olis varmaan ihan mahtavaa ja oppis nii kielestä ku elämästä ylipäätänsä. Kuitenkin oon tullu ainakin toistaseks siihen päätökseen et täällä on liian paljon. Pidettiin vaihtareille läksiäiset, jossa syötiin japanilaista ja belgialaista ruokaa. Ehkä maailman parhaimpia japanilaisia karkkeja. Ja opettelin tekeen origamijoutsenen! Aika hieno ens kertalaiseks? Ikävä tulee kaikkia, mutta yks lisäsyy matkustaa!

Tänään oli ohjelmassa mm vesisota ja vaahtobileet. Niistä lisää ens kerralla. Nyt meen saunaan lämmitteleen.

Je me dis que la vie est trop courte

Jep. elämä on liian lyhyt ja ranskan koe liian pian. Miks sillon ku pitäis lukee, innostun kattoon jotai teinileffaa. Joka oli sitäpaitsi huono. No, ruotsin kokeeseen voi opiskella kuuntelemalla Kentiä ja kattomalla Ruotsin miljonääriäitejä, ja ranskan kokeeseen kuuntelemalla Téléphonee ja Pariisin Kevään Alkemistia, sekä kattomalla Coco avant Chanel -leffa.

       

hoho tilannekuva ja arskat leijuu

another year of dance

Eilen pidettiin näytetunti vanhemmille, sukulaisille, ystäville, keitä nyt halus paikan päälle. Näytettiin siis mitä oltiin tehty syksyn aikana, pääasiassa baletissa, mut pari nykärijuttuakin. Kiitettävästi jännitti, tai tuntu sellaselta tulikokeelta ku balsua rupesin tosissani reenaan vasta viime syksynä. Mut fiilis oli mahtava ja pistin parastani. Mielestäni ihan hyvällä lopputuloksella. Alina ikuisti hetket kuviks.


Syksyn alussa olin kujalla kaikesta, turhautti kun ei pysyny mukana tai ei ymmärtäny miljoonaa korjattavaa asiaa. Hassua miten sitä pikkuhiljaa, melkeen huomaamatta oppii, ymmärtää, ja uskaltaa ottaa enemmän riskiä. Tanssin pikkujoutsenia ja variaatiota, mitä en voinu käsittää syksyllä.
Iltapäiväks juoksin Pyörre-tanssitapahtumaan, kannustamaan ja katsomaan omia oppilaita.

Kyyneleitä nieleskellen muistettiin myös valmistuvaa Veeraa, joka ens syksynä meinaa suuntaa pois Tampereelta. Ikävä jää, mutta onneks junat on keksitty.

Ajattelin ensin sanoo jotain kivaa, mut ei oikeen tuu mitään sanoja. Ryhmä, jossa on lupa vihata ja rakastaa maailmaa. Opettaja jollasta ei oo missään muualla. Jätetään suuremmat runoilut toiseen kertaan.

 Kroppa on väsyny mutta onnellinen.

Tanssilukuvuosi oli siinä. Kisareenit jatkuu ja pari esiintymistä edessä, mut teoriassa. Uskomaton ja yllätyksellinen vuosi.

no worries

Opettajien kieroutunu suunnitelma laittaa koeviikko vikaks viikoks? Ajattelin purkaa mun stressiä enemmänkin, mut sit päätin että tää on vika viikko, ja sit loma maistuu vaan makeemmalta. Oon aika hyvä elään miljoonan hoidettavan asian kanssa. 

Kävin nuuhkimassa kesäistä ilmaa, mut en silti tajua miten porukka huitelee topilla ja shortseilla (tossakuvassa  mulla on sukkikset ja flanuki lensi pois vaan kuvan ajaks!). Muistin taas kuinka ihanaa on asua metsän vieressä. Plus mulla on paras bussimatka kotiin. Huomenna pitäis olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Paikkoja yhdistää tanssi, mut siitä lisää myöhemmin. Sekavat postaukset part 23784?

ompas epäluonnollisen näkönen jalkojen asento ?:o 

Psyka ja ranska vaatii nyt mun seuraa. Adios amigos.

they will never die

Tiettekö kun on joku luottovaate joka nostaa itsevarmuutta, kruunaa asun ja on reissussa must. Mulla se on toi nahkarotsi, vaatteiden aatelia. Hoho, kuulostipas mainostukselta. Alkuviikosta uskaltauduin jättään nahkatakin kotiin. Turvauduin kuitenkin pipon, flanun ja farkkupaidan yhdistelmään, viileetä aamua varten. Koulussa kauhisteltiin mun kerrospukeutumista tällä ilmalla...

Tuntuu että oon bookannu vikat kouluviikot ihan täyteen, ettei vaan jäis yhtäkään vapaata hetkee ennen lomaa. Että vielä vähän sais stressata ja kiirehtiä, kun koko loman joutuu vaan lorviin vailla aikataulua. Ja kalenteria, josta oon tullu riippuvaiseks yhessä lukiovuodessa.

Sit musaa loppuun et on vähän muutaki ku mua :D Eka biisi ollu radiosoitossakin, ja tykästyin heti.Toi jälkimmäinen löyty sattumalta youtuben aarrearkusta, enkä tiiä onko koko biisissä saatika sitte videossa mitään järkee mut jotenki ihan lepposa
 

taste of Europe

Koeviikko alkamassa, viimestä viedään! Ressin aiheita riittää mut koitan olla valittamatta koska muuten on nii hyvä fiilis. Pitäs vaan elää hetkessä ja antaa asioiden mennä omalla painollaan. Ainakin osittain. "Elä hetkessä" on ehkä yks kliseisimmistä ja parhaimmista neuvoista. Kliseet on muutenkin joskus ihan jees. Ainakin sillon kun ne puhuu asiaa.

Viikonloppuna oli pienimuotosta karnevaalihumua, ja pitkästä aikaa myös lähirannassa hengailua. Puussa kiipeilyä, lämmin ilta, lepposaa porukkaa soittelemassa. happyhappy:)
Eilen tehtiin makumatka Eurooppaan Netan kanssa, ja taisin rakastua. Eurooppalaisen ruokatorin suklaamansikoihin nimittäin. Nätti ulkonäkö ja taivaallinen sisältö, kuulostaa Siltä Oikeelta? Yks parhaimmista makukomboista kyllä. Muutenkin toi Eurooppalainen ruokatori on ilahduttavan usein rantautunu Tampereelle, sais mun puolesta olla vaikka ympäri vuoden. Ei tarvii mennä aina Eurooppaan matkusteleen, joskus muu Eurooppa tulee sun luo. Kaipaan silti taas ulkomaille. Ainiin täytyy vähän propseja antaa: iskä oli huippu ja haki mulle aamupalaks croisantteja ja patonkia. Le meilleur petit déjeuner!

Baileys-toffee namnam

pallogrillikausi

Sataa sataa ropisee...
Vaan onneks eilen ei satanu, kun päästiin avaamaan grillikausi meidän ei-niin-ammattimaisilla välineillä. Kuka kaipaa mitää isompii supergrillejä ku punanen pallogrilli kelpaa ihan mainiosti! Plus se on sympaattisen (ei säälittävän) näkönen. Pihviä ja mun suosikkeja "kebakoita". Jälkkäriks banaania ja jäätelöö. Namnam! Hiukset ja vaatteet tuoksuu savulta. Oma takapiha ja retkeilyfiilis.

Illalla vetäsin halvan maanantain päälle ja lähin kannustaa Suomee ja joraan. Tanssiminen ja strobovalo on täydellinen kombo, strobo saattelee johonki toiseen maailmaan. Huhhuh.

alle satasella making of

Koulun elokuvatyö-1 kurssi on ollu ohi jo jonkin aikaa, mut täs tällane pieni kurkistus editointiprojektiin. Meidän neljän hengeen poppoon kurssin päättötyö oli siis "alle satasella". Hyväntuulinen lyhäri, musiikkia ja postimyyntiä. Voin sanoo et arvostan ny paljon enemmän kaikkien editoijien (??) työtä! Ennen en ollu ees ajatellu kuinka paljon aikaa se oikeesti vie, ja miten pikkutarkkaa kaikki on. Lopulta 6 min kestävän tuotoksen editoimiseen meni reippaasti yli 10 tuntia... Editointi oli kivaa ja mielenkiintosta, tekniikalla saa tehtyä niin paljon et pelottaa. Välillä meni hermo niin koneisiin ku itteeni mut valmista tuli !!!!

Täs voima millä jaksettiin

ONNISTUMINEN

kesätukka

Tein tänään jotain uutta ja ihmeellistä; tiittirittiriiiii.......

Kävin värjäämässä hiukset, tai no osan niistä. 17 vuotta oon selviytyny ilman moista mut tänään marssin kampaajalle ja pyysin liukuvärjäyksen. Ei siis mitään hirveen radikaalia, mutta tykkään näistä paljonpaljon. Jeejee. Uus tukka ja uudet kujeet.

Pesäpalloo koulussa. Sen on pakko tarkottaa et kohta on kesä. "Helaloma" ja hyvä fiilinki. Jos sitä vaikka keksis jotain tekemistä. Tai sit ei. Aivoissa pyörii tanssiliikkeitä. Istuin äsken meidän partsilla pitkästä aikaa, eikä tullu kylmä.

Mä en haluu kuolla tänä (festari)yönä

Hehe olipas nokkela otsikko...
Noniin. Oon ehdottomasti festari/keikkaihminen. Mun mielestä se vuorovaikutus esiintyjän ja yleisön kanssa on mahtavaa. Ja se fiilis kun tuhansia ihmisiä yhdistää sama juttu, sama bändi, sama into. Ihmiset laulaa mukana, tanssii hikisinä ja onnellisina. Onhan siin toki varjopuoliakin; ite oon käyny muutamilla raskaamman musiikin festareilla, ja kaapin kokosen humalaisen metallimiehen takana ei oo ehkä paras paikka seurata keikkaa...

Puolet keikkakuvista esittää yleensä jonkun kättä, mut tässä valittuja paloja viime kesiltä ja vuosilta. Kulahtanut festari-Janina ei oman kameran kuviin oo päätyny, ehkä hyvä niin.
Pistäkää musa soimaan ja fiilistelkää.

Jukka Poika - Ikirouta

Pariisin Kevät - Tulivuoria

Scorpions - Best is yet to come

Scandinavian Music Group - Valmis

Tonnaria ja rahankeräystä Turun kauppatorilla. Viime kesän yks kohokohta oli kyllä Ruisrock. Olin kuullu jotai narinaa ruissin järjestelyistä, mut meillä oli koossa hyvä porukka, ja kaikki meni ainaki ilman suurempia ongelmia. Meressäkin pysty käymää viilentymässä välillä. Ja onnistuin jopa hukkaan mun kameran ja löytään sen. Festareilla löytään jotakin hukattua on mun mielestä saavutus sinänsä. 

Myrskyt jotenki seuraa mua. Savonlinnassa pari kesää sitten jouduin syöksyvirtaukseen, ja sillon ehkä elämäni ainoon kerran pelkäsin kuollakseni. Sonisphere-festareilla Porissa oli syöksyvirtaus. Vettä sato vaakasuoraan, lavojen palaset ja teltat lenteli, puita kaatu, ja keikat oli myöhässä. Miljoonarockissa Tuurissa oli jonkunlainen ukkosmyräkkä. Ihan hyvä saldo.

Bon Jovi, Hurts, Jukka Poika, Pariisin Kevät, Jenni Vartiainen. Siinä oli ehkä viime kesän parhaimmistoo tunnelman puolelta. Saas nähä mitä tänä vuonna. Ongelmana on vaan aika, raha ja oma pää joka ei osaa päättää...