Holland on the wall

Palasin taas fiilisteleen pääsiäisloman reissuu, ja ajattelin jakaa vähän katutaidetta Hollannin maalta. Huikee määrä oikeesti hienoja graffiteja oikeessa paikassa teki muhun vaikutuksen. Enemmän tai vähemmän sanomaa. Ite en oikee lämpee sellasille "haistakaa *#sgjgsjhr"- töherryksille. Nyt potkasen itteni pois koneen ääreltä, aika lentää turhan nopeesti.

welcome to alien yard

Päätin et tää otos saa nähä päivänvalon täälläkin, vaikka viime vuoden puolelta onkin. Siis koulun valokuvauskurssin työ, mikä toteutettii Idan kaa. Ideana oli saada toimiva kuva, valot sun muut mietittynä. Otettiin vähä rekvisiittaa ja apuvoimaa mukaan ja päädyttiin toteuttaan itteemme tikkutehtaan skeittipaikalle. Tää valittiin, mitäs tuumitte lopputuloksesta?

so far away

Elämää ei sen enempää. Loppuviikosta mökille, vihdoin. Rakastan sitä paikkaa ja niit perinteitä. Pääsin myös pitkästä aikaa shoppailee ajalla ja oon tehny iha hyviä löytöjä. Petollisii noi alennusmyynnit.

midsommar

pakollinen kesäfiilistelykipale, PK - kesäyö


Pispalan juhannus, Netta, huonoo läppää, hyvää säätä, lonkkarilla tasapainoiluu, nautiskeluu. Noista koostu pääasiassa mun varmaan eka kaupunkijussi, enkä kyl paa pahitteeks. Ihan kivaa vaihteluu Tahmelan rantsussa. Olis vaan viel sattunu pyyhe ja uikkarit mukaan ni olisin kirmannu järven ja telttasaunan väliä. Toivottavasti tollane letkee tapahtuma pysyy mansen juhannustapahtumalistalla! Koittakaas ihmiset vaan olla hukkumatta.

ruualla leikkimistä

...sitähän se ratsastus on vai?

Palasin viikoks vanhan harrastuksen, ratsastuksen pariin Porissa. Tuttu menopeli mut vähän vaati totuttelua nii henkisesti ku fyysisestikin liian pitkän tauon jälkeen. En oo ehkä enää sellanen innokas "heppatyttö" kun ennen, mut nautin kyl viikosta täysillä. Meren rannalla laukkaaminen vesi silmissä saa sydämen lyömään nopeemmin, korkeemman esteen ylittäminen on taas yks saavutus lisää. Yöllä kahen aikaan laukkaavien hevosten perässä laitumella juokseminen on sekä turhauttavaa et ihan mahtavaa. Ennen kaikkee onnistuin voittaan omaa pientä jännitystä/pelkooni. Hienoja eläimiä.

Jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä vaan tähdenlentoja

 Kesäkuu on puolessa välissä.
Tuntuu et pitäis tehä jotain mut yritän tulla siihen tulokseen et ehkä riittää kun vaan elää.

Oon kauhee jossittelija ja vihaan sitä.

Jos tilanteet sais kelata uudestaan, mun kaukosäätimen nappi olis kulunu jo pois.

Valtava tanssi-inspis päällä mut reenipaikka hakusessa.

Mulla on liikaa vaihtoehtoja, ja samaan aikaan ei yhtäkään.

Mä haluaisin vaan juosta vaikka vihaan juoksemista.

Pitäis vaan päästää oikeet ajatukset irti.

Oon just nyt onnellinen.

Päivän sekavia ajatuksia tarjoili Janina, nyt viikon taukoo, sillä nokka kohti Poria!

Ilman muuta

Kaikki eläinten ystävät, välkommen. Hyppäsin pari päivää sitten bussiin, joka vei pakoon keskustan vilinästä. Lande meille kaupunkilaisille löytyy Ahlmannilta. Nappasin Juhon mukaan ja päästiin Inksun esittelykierrokselle opiskelupaikassaan. Käytiin tervehtimässä pieneläimiä, kanoja, lampaita, ja ennen kaikkee lehmiä. Myönnetään et olin aluks vähä kauhuissani lehmien keskellä mut se unohtu pian. Että on lepposia otuksia. Mitä jos eläisinki toisenlaista elämää, muuttaisin mökille ja pistäisin farmin pystyyn?

Täs mä ja mun uus kaveri Ylläs. Häikäsee. Tykkäs musta selkeesti eniten, seuras mua ja pakoili Juhoo.

 Appelsiini

Tarkkasilmäsimmät huomas mun ja Juhon samis-keikkapaidat. Vaihteeks muunki värisiä ku mustia, ja tykkään tosta muutenki!

Haha, se hymyilee

(Enkä sit parempaa tunnistetta keksiny ku wild world. Ajattelin et sen alle tulee eläimet, mökkeilyt sun muut)

täysi-ikäistymiselle

Jep, sillepä sille. SM-viikonloppuun saatiin tungettua myös yhet synttärit. Söne, yks hillittömin ihminen, jonka rappioputken alkua juhlistettiin lauantaina. Poikkeuksellisesti en jaksanu ite hirveesti sheikkailla mukana, kun tajusin kuinka väsyny kroppa oli tanssista ja kaikesta. Kavereita oli kiva nähä, ja kun ite ei enää jaksa olla menossa mukana ni voi aina piiloutua kameran taakse. Perinteisiä partykuvia, mut tykkään tosta pitkällä valotusajalla leikkimisestä. Ekaa kuvaa en tajua mut se tekee siitä huikeen vaikka ite sanonkin. Hehee.

pukukoodina oli yksinkertanen mut toimiva tumma alaosa, vaalee yläosa

1/3 oli kivaa

Kappahlin 2 asustetta yhden hinnalla, mukaan tarttu sormus ja yhdet sulkakorvikset lisää. Tyyliblogiks en mitenkään mun blogia luokittelis, mut välillä ylpeilen ostoslöydöillä. Kuten tässä saanen esitellä, sormuskello jota oon jo jonkin aikaa metsästäny. Ainoo vaan etten tiedä voiko ton kaa pestä käsiä ja onko tossa joku patterisysteemi vai mikä. Nää on näitä moderneja ongelmia?

päivänsankari ja meno täys kybä

Performing arts 2012

Tekniikkaa, tunnetta, uskomatonta osaamista, kylmiä väreitä, jännitystä omasta ja muiden puolesta, ylpeyttä, pieni pettymys, motivaation kohotus. Tätä kaikkee mahtu yhteen tanssin täyteiseen viikonloppuun showtanssin SM-kisoissa täällä Tampereella.

 Ite oltiin ensimmäistä kertaa aikuisten pienryhmänä mukana Normipäivä/Work!Schmork?- nimisellä teoksella. Ennen esitystä kevyt jännitys, mutta saatiin hyvä fiilis esityksen aikana. Taso oli kuitenki huippukova, ja pienestä jäi jatkopaikka kiinni. Kauan ei ehtiny omaa kohtaloo harmitella kun näki finaaliesitykset. Niin huikeita oli kaikki, että ei käyny kateeks tuomareita.

 Ylempi kuva näytetunnilta, keskeneräisen ulkonäön ja vajaan miehityksen kanssa. Kamera ei omana kisapäivänä ollu mukana, mut alla koostetta lauantailta ja sunnuntailta. Myönnän ettei kuvakulmat oo parhaita mahdollisia, enkä mitenkään vois välittää sitä fiilistä mitä joistain esityksistä parhaimmillaan tuli.

Kalle toi ansaitusti hopeaa konsalle!

Kisojen inspiroimana uskalsin asettaa tavoitteen tulevaisuuteen:

Vielä joskus, vuoden tai useemman päästä, haluaisin osallistua omalla soololla.